Pohjois-Karjalaan tulossa rahaa täsmäelvytyksestä

11.04.2012 11:28

Niiralan rajanylityspaikka, vesihuoltohankkeet ja Kolin hotellin peruskorjaus ovat saamassa rahaa hallituksen kehysriihen yhteydessä antamasta lisätalousarviosta. Lisäksi rahaa on esitetty koulurakennusten ja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden peruskorjauksiin. Rahaa tulee myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden lieventämiseen sekä viennin tukemiseen. – Varsinainen kompensaatio mm. varuskunnan aiheuttamasta työpaikkojen menetyksestä tiedetään vasta syksyllä, jolloin varmistuu kuinka paljon varoja aiotaan käyttää uusiin äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntiin. Nyt tehtyä täsmäelvytyksen suuntaamista Pohjois-Karjalaan pidän  hyvänä alkuna ja sen osoituksena, että hallituksella on aitoa halua tulla Pohjois-Karjalaa vastaan ja tukea maakunnan omaehtoista, omiin vahvuuksiin,perustuvaa kehittymistä.

 

Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen kehysriihen tulokseen. Ylisuuret leikkaukset kyettiin välttämään ja hallituksen jo tämän vuoden budjetissa omaksumaa oikeudenmukaisuuden linjaa jatkamaan. Oikeudenmukaisuuden linja näkyy siinä, että vaikka leikkauksia ja veronkorotuksia jouduttiin valtion talouden tasapainottamiseksi tekemään, päätöksillä kavennetaan tuloeroja.

 

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 ja hallituksen esitys eduskunnan vuoden 2012 lisätalousarvioksi on käsittelyssä eduskunnassa tänään keskiviikkona klo. 16.00

 

 

 

Kommentoi

Kehysriihi yllätti myönteisesti

22.03.2012 17:37

Ensimmäinen yllätys oli siinä, että se saatiin läpi aikataulussa. Pöydällä oli niin isot asiat, että kuuden puolueen hallitukselta oli todellinen yhteistyökyvyn ja päättäväisyyden osoitus, että velkaantumisen estämiseksi tarvittavat tulojen lisäykset ja menojen leikkaukset saatiin pakettiin, jolla on tuloeroja kaventava vaikutus.  Jutta Urpilainen lupasi eduskuntaryhmässämme tehdä kaikkensa, että tulos tulee olemaan oikeudenmukainen sekä verotuksen että leikkausten osalta. Tässä hän onnistui. Ison taustatuen näille ponnisteluille antoi työministeri Lauri Ihalaisen jälleen kerran osittaman sinnikkyys saada työmarkkinaosapuolet neuvottelupöytään. Työmarkkinajärjestöjen työurasopimus pienensi leikkaustarvetta 2 miljardia. Iso summa, joka koostuu siitä, että kolmen vuoden aikana suomalaisten työaika tulee kasvamaan 1.3 vuotta. Ja tämä ilman, että eläkeiän alarajaan kosketaan.

Kehyspäätös sisältää myös elvytystä niille alueille, jotka kärsivät varuskuntien lakkautuksista. Elvytysruiske tulee korjausrakentamisen ja mm. rajaliikenteen infrastruktuurin kehittämisen kautta. Tällä kohtaa on sanottava, että oikean suuntaista, mutta riittämätöntä. Työpaikkamenetysten vuoksi Joensuun seutu tullaan nimeämään äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja nämä rahat ovat tiedossa vasta tulevana syksynä.

Hallitus kuitenkin nosti jo kehysriihessä työllisyysmäärärahoja. Iso osa noin 50 miljoonan lisäyksestä on tarkoitettu varmistamaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Tämä on hyvä uutinen Pohjois-Karjalalle, jossa työttömyys on jo ilman viime aikaisia iskuja, maan korkeimpia. Työurakeskustelussa on tärkeää huomata, että teemmepä mitä tahansa se ei paljon auta, jos päästämme ison osan nuoristamme syrjäytymään.

Iso helmi kehysriihen päätöksissä on se, että enää ei puolison tulot vaikuta työmarkkinatuen saamiseen. Kehysriihessä haettiin talouden sopeutusta niin, että rahat myös tulevaisuudessa riittävät hyvinvointivaltion menoihin. Siksi siinä on myös leikkauksia ja veronkorotuksia, jotka väistämättä koskevat tavallisia ihmisiä. Näiden vaikutusta pienituloisimpiin on ehkäisty mm. sillä, että sekä verotuksen perusvähennystä että työtulovähennystä on lisätty, jotta pienistä tuloista jäisi enemmän käteen. ALV:n prosentin noston vaikutusta pienituloisimpiin kompensoidaan myös sillä että perusturvan indeksitarkistukset tehdään puoli vuotta etuajassa.

1 kommentti

Terveyspalvelut tarvitseville

22.03.2012 8:30

Terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Köyhät sairastavat enemmän ja pitempään ja kuolevat nuorempina kuin hyvätuloiset. Joidenkin mielestä tästä ei saisi Suomessa puhua. Kun presidentti Tarja Halonen otti asiaan kantaa toimintakautensa viimeisessä uudenvuoden puheessaan, sai valtakunnan upporikkaiden äänitorvi Björn Wahlroos siitä aiheen kritisoida Halosta. Nallen mukaan syy terveyseroihin ei ole tuloeroissa, vaan siinä, että köyhät eivät panosta terveydenhoitoon.

 

Kun vielä 1980 luvulla perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon käytettiin suunnilleen yhtä paljon rahaa, on suhde nyt kääntynyt selvästi erikoissairaanhoidon hyväksi. Tämä on lisännyt myös alueellista eriarvoisuutta ja kuristanut terveyskeskuksia.  Yli viidesosa suomalaisista asuu alueilla, joilla on vaikeuksia ylipäätään saada lääkäriaikaa terveyskeskuksesta.

 

Pienituloiset käyttävät terveyskeskusten palveluja, parempituloiset ja suurimpien kaupunkien asukkaat turvautuvat yksityisiin lääkäripalveluihin. Yhä suurempi osa yksityisestä terveysbissneksestä on ylikansallisten yritysten hallussa ja kuten viimeaikaisesta keskustelusta on käynyt ilmi, nämä yritykset käyttävät suomalaisen verotuksen porsaanreikiä hyväkseen ja ottavat asiakkailta ja yhteiskunnalta keräämät voittonsa lähes verotta.

 

Voidaan siis hyvällä syyllä kysyä, onko ensin kana vai muna. Jos terveyspalveluja ei ole saatavilla muuten kuin suurella rahalla, on varmaa että pienituloiset tästä kärsivät ja jättävät lääkärissä käynnin viimeiseen tinkaan. Lisäämällä terveyskeskusten voimavaroja, niiden kykyä myös yhden perustehtävänsä eli ennaltaehkäisyn ja terveyskasvatuksen hoitamiseen voidaan parantaa ja tällä tavalla varmistaa, että myös pienituloiset voivat satsata oman terveytensä vaalimiseen.

 

Miten sitten lisätä terveyskeskusten voimavaroja tilanteessa, jossa uutta rahaa ei ole löydettävissä? Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson esitti joitakin viikkoja sitten, että julkinen raha eli Kela-korvaukset yksityisiltä terveyspalveluilta voitaisiin poistaa, ja tämä raha ohjata julkiseen terveydenhoitoon. Tätä ovat ehdottaneet aikaisemmin useat muutkin sosialidemokraattiset terveysministerit. Aina on tullut kylmää vettä niskaan. Niin nytkin. Muutosta ei tietenkään voi tehdä kertarysäyksellä, vaan portaittain, siinä tahdissa kun julkisen terveydenhuollon palveluvalmiutta lisätään.

 

Ellemme saa perusterveydenhuoltoa kuntoon, terveyserot jatkavat kasvuaan niin tuloluokkien kuin alueidenkin välillä. Kun uutta rahaa on vaikea saada, on yhteiskunnan tuki ohjattava sinne missä sen vaikuttavuus on suurin eli terveyskeskuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen.

 

Myös kuntauudistuksella on yhteys julkisten terveyspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Kuntauudistuksella tavoitellaan sitä, että uudet suuremmat kunnat olisivat taloudellisesti paremmassa kunnossa huolehtimaan myös  terveyspalvelujen tasa-arvoisemmasta järjestämisestä.


8 kommenttia

Politiikan tekotavat

17.03.2012 12:24

Kestävyysvaje on tämän hetken kestoviritys, jonka välttämisellä perustellaan kovia taloudellisia ja rakenteita uudistavia päätöksiä. Yksi näitä tehdyistä rakenteellista uudistuksista on ollut Pohjois-Karjalaa koetteleva puolustusvoimien uudistustus, jonka seurauksena Kontiorannan varuskunta lakkautetaan. Jos ja kun kovia päätöksiä joudutaan tekemään, niin asioista ja eri asioiden tärkeysjärjestyksestä pitäisi voida keskustella avoimesti ja kaikki ne tahot mukaan ottaen joita päätökset koskevat. Niiden, jotka käytännön tasolla päätöksiä tekevät, on kerrottava koko totuus päätöksiin liittyneistä perusteluista. Jos perustelut eivät kestä päivänvaloa, niin sellaisia päätöksiä ei pidä tehdä. Meillä Suomessa ei ole varaa heikentää luottamusta päätöksenteon tasapuolisuuteen, avoimeen ja läpinäkyvään harkintaan.

Puolustusvoimauudistuksen julkistamista seuranneella eduskunnan kyselytunnilla esitin ministeri Wallinille kysymyksen kriteereistä, joilla lakkautuspäätöksiä tehtiin. Tässä yhteydessä olisi ollut viisautta kertoa myös tämä nyt pakon edessä tullut tieto “poliittisesta ohjauksesta”.
Ensi viikon kehysriiheen on ladattu paljon pelkoja ja odotuksia, riipuen kenen silmin asioita katsoo. Hallitusohjelmassa on sovittu talouden pitkän aikavälin tasapainottamisesta niin, että veroja korotetaan ja menoja leikataan samassa suhteessa. Koen isona poliittiisena ongelmana sen, että kehysriihi on ikäänkuin hallituksen sisäinen asia eikä avointa keskustelua eri vaihtoehdoista ole syntynyt tai voinut syntyä.

Jos tämä johtuu siitä, että hallitusohjelmassa on jo tavoitteet ja myös keinot sitovasti sovittu, niin tässä meillä on iso poliittisen avoimuuden ja demokratian ongelma. Onko niin, että eduskunta ja sitä kautta kansa, pääsee vaikuttamaan vain hallituksen muodostamiseen vaalituloksen kautta ja sen jälkeen on vain luottaminen. Tämä tilanne ei ole tämän hallituksen luomus, mutta nyt olisi aika tehdä tälle asialle jotain, jotta demokratia saadaan takaisin sille kuuluvaan arvoonsa.

Kommentoi

Mitä miltä te olette?

04.03.2012 17:53

Tällä hetkellä pallotellaan miljardeja. Paljonko pitää säästää ja paljonko kerätä lisää veroja, jotta hyvinvointivaltio säilyy. Hyvinvointivaltion säilymisen tärkeä ehto on se, että meillä on varaa sen ylläpitoon. Mistä vara sitten tulee? Ei pelkistä säästöistä, mutta myös niistä. Katse on tähdättävä tulevaisuuteen, asialliset asiat on tehtävä järkevästi ja mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Tämä tarkoittaa niitä ” kirottuja” rakenteellisia uudistuksia, kuten puolustusvoimauudistus, kuntauudistus, työurien pidentäminen, etuisuuksiin tehtäviät remontit jne.

 

Monet talousoppineet ovat sanoneet, että Suomen ongelma ei ole tämän päivän kulurakenne vaan tilanne 10-20 vuoden kulutta, jos mitään ei nyt tehdä.

Puolustusvoimauudistus ja muut valtion hallinnon järkeistämis- ja säästötoimet ovat valttämättömiä. Kysyä kuitenkin sopii, että eikö näissä säästöissä pitäisi ottaa huomioon niiden aluepoliittiset vaikutukset. Uskon, että myös koko kansantalouden kannalta varusmiesten koulutus kannattaisi olla siellä missä toiminnoilla on iso vaikutus aluetalouteen. Enkä pidä hyvänä politiikkana sitä, että hallituksen päätöksissä tämä näkökohta kokonaan syrjäytettiin.

Viime viikon lopussa julkistettiin myös rangaistusseuraamuslaitoksen leikkauslista. Tässä oli nyt otettu huomioon valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen vaatimus siitä, että hallituksen sisällä pitää pystyä koordinoimaan sitä, että kaikkien hallintokuntien leikkaukset eivät osu samoille alueille. Juuan ja Pyhäselän vankilat eivät olleet leikkauslistalla.

On valitettavaa, että kuntauudistus useissa puheissa laitetaan samalle listalle leikkausten ja säästöpäätösten kanssa. Kuntauudistus on kuitenkin se keino, jolla yhteiset rahat yritetään saada riittämään myös tuleviin tarpeisiimme. Päällekkäistä hallinnointia on syytä vähentää ja kuntarajoja madaltaa tavoitteena alueellisesti järkevä ja tasa-arvoinen palveluverkko. Kuntarajat ovat osittautuneet jopa koulupalveluissa liian ahtaiksi ja joka vuosi useampi koululainen olisi valmis liikkumaan kuntarajojen yli kuin mikä nykyisen kuntarakenteen puitteissa on mahdollista.

 

Kuntien yhdistäminen ei merkitse palvelujen kokoamista yhteen paikkaan. On täysin kuntien asia minkälaisen palveluverkon ne haluavat ylläpitää. Kuntaremontin osana tullaan myös kuntalakia muuttamaan. Siinä olisi hyvä olla kriteerit lähipalveluille, niin kuin mm. Joensuun palveluverkossa on kuvattu. Nyt olisikin syytä ryhtyä keskustelemaan mitä palveluja ja kenen tuottamina haluamme, jotta hyvinvointiyhteiskunta josta kunnat kantavat ison vastuun, säilyy myös tulevaisuudessa. Vasta tämän keskustelun johtopäätöksinä on järkevää sitoutua kuntamalleihin tai karttoihin.

Varmasti myös monissa etuuksissa on kohtia, joita on järkevä aika ajoin tarkastella uudelleen. Esimerkiksi lääkekorvauksia on mietittävä myös kansanterveyden näkökulmasta. Määrätäänkö meillä liikaa lääkkeitä, ja ruokkiiko lääkekorvausjärjestelmämme tätä kehitystä? Missään tapauksessa pienituloisia ja moinisairaita henkilöitä säästöt eivät saa rokottaa.

On noussut myös suuri keskustelu mahdollisesta kotihoidon tuen maksuajan leikkauksesta. Tässä on kysymys myös paitsi mahdollisista säästöistä myös työurien pidentämisestä. Hoitovapaalla ovat useimmiten naiset ja vanhempainvapaiden seurauksena myös (ennen kaikkea tietysti pienemmän palkan) myös heidän eläkkeensä jää pienemmäksi kuin miesten. Tärkeintä olisi, että hoitovapaata käyttäisivät sekä äidit että isät ja lasten hoidon kustannukset jakautuisivat tasaisemmin isien että äitien työnantajien välillä.

Tärkein osa työurien pidentämistä on kuitenkin se, että nuoret pääsisivät töihin. Tähän ollaan lääkkeeksi valmistelemassa nuorten yhteiskuntatakuu järjestelmää, jossa kaikille alle 25 vuotiaille nuorille taataan työ, koulutus tai harjoittelupaikka. Nuorten ja nuorten aikuisten työelämän ulkopuolella olo maksaa yhteiskunnalle jopa 400 mijljoonaa euroa vuodessa. Niimpä on viisautta katsoa, missä säästöjä on järkevä tehdä nyt ja missä sitävastoin tarvitaan lisäsatsauksia, jotta rahaa säästyy tulevaisuudessa.

 

Näitä asioita pohditaan parin viikon kulutta alkavassa kehysriihessä. Mitä suurempi osa suomalaisista on työssä sitä vähemmän leikkauksia tarvitaan nyt tai tulevaisuudessa. Tärkeää on myös, että tulot valtion budjettiin kerätään oikeudenmukaisesti. Tästä syystä valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen esitys erityisestä solidaaruusverosta on tervetullut. Sen alarajaa voisi kyllä alentaa ja kerätä lisäveroa jo kansanedustajapalkan tasolta lähtien.

2 kommenttia

Valtion töitä maakuntiin

27.02.2012 15:09

 Verotoimistojen ja Kela:n töitä tulee siirtää suoraan maakuntiin . Esimerkiksi aluehallintouudistuksen ja valtion tuottavuusohjelman seurauksena satoja valtion virastojen ja laitosten työpaikkoja on hävinnyt maakunnista samalla kun uusia työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla. Tämä on ollut nurinkurista toimintaa ajatellen sitä että kaikki viime vuosien hallitukset ovat sitoutuneet koko Suomen elinvoimaisena pitämiseen mm. valtion toimien alueellistamisen avulla.

Nyt on tarpeen tehdä kunnon uudistus näpertelyn sijaan. Kaikki työ jota, ei suoraan asiakaspalvelun vuoksi tarvita pääkaupunkiseudulla tulee tietyn ajan kuluessa siirtää alueille, joissa on valmiina tiloja sekä osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa.

Puolustusvoimauudistuksen osana kootaan puolustusvoimien henkilöstöhallinto ja palkanlaskentaa yhteen paikkaan. Tällainen lisä olisi omiaan vahvistamaan Joensuussa jo toimivan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toimintaa.

Valtion erityistoimia tarvitaan erityisesti Pohjois-Karjalassa ja Joensuun seudulla, jonne viime viikkojen esitykset lakkautettavista valtion toimista ovat iskeneet rajuimmin.

On erinomaista, että maakunnassa on vahvaa yrittämistä ja laajennushaluisia yrityksiä, mikä näkyy hakemuksina ELY keskuksessa. Maakunnan yhteisellä työllä on varmistettava, että Joensuun seutu pääsee äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, jolloin kasvuyritysten hankkeille voidaan varmistaa riittävä rahoitus uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

 


Kommentoi

Kreikan velkapaketit

23.02.2012 17:24

Kreikka on ollut vakioaihe sekä Suomen että muun maailman uutisissa jo parin vuoden ajan. Ensimmäinen lainapaketti Kreikalle annettiin puolitoista vuotta sitten ja sen suuruus oli 110 miljardia euroa. Kreikan markkinoilta saaman rahan hinta oli noussut niin, että Kreikka ei olisi selvinnyt taakasta ja toisaalta Kreikan tauti uhkasi tarttua muihin euromaihin. Tässä vaiheessa sosialidemokraatit suhtautuivat varsin karsaasti Kreikan suoraan tukemiseen, mutta mm. silloinen pääministeri Matti Vanhanen kertoi, että Suomihan tekee vain businesta lainaamalla Kreikalle rahaa. Nyt kun Kreikan toisesta tukipaketista päätettiin oltiin jo menty niin pitkälle, että ohjelmaa ei ollut järkevä ajaa kiville. Kreikka olisi mennyt vararikkoon ja Kreikan lainat olisivat sata varmasti jääneet maksamatta. Huomioon pitää ottaa myös se, mitä hallitsematon velkasaneeraus olisi tarkoittanut kreikkalaisille ja mahdollisesti myös muille eurooppalaisille. Nythän toteutettiin hallittu velkasaneeraus, jossa sijoittajat kärsivät 53 prosentin tappion ja Kreikka sai lisää aikaa laittaa asiansa kuntoon.
Kreikkaa myös valvotaan tarkoin. Sen on tehtävä säännöllisesti tiliä siitä, että säästötoimet on pantu täytäntöön. Itseasiassa rahaa ei toisesta paketista heru ennen kuin sovitut päätökset on viety Kreikan lakeihin.
Tämä Kreikan toinen velkapaketti, joka on 130 miljardia euroa on Suomen kannalta erilainen kuin se ensimmäinen eli Vanhanen/Kiviniemi hallituksen neuvottelema. Tässä paketissa Suomella on vakuudet omalle 2.3 miljardin saatavalleen. Vakuudet olivat sosialidemokraattien ehto sille, että hallitus ylipäätään suostui Kreikan lisätukemiseen. SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on antanut todellisen mestarinäytteen omasta osaamisestaan ja sinnikkyydestään saamalla Suomelle vakuudet. Keskusta ja perussuomalaiset vähättelevät saavutusta. Heiltä voisi kysyä, pitääkö Kreikalle kertoa, että emmepä niitä haluakaan. Vähättelijöiden joukkoon ovat liittyneet myös hallitustoveri kokoomus ja aina niin puolueeton media.
4 kommenttia

Pohjois-Karjalan työpaikkojen menetykset

23.02.2012 17:22

Pohjois-Karjalan kokemat valtion työpaikkojen menetykset ovat sekä tämän hallituksen että edellisen hallituksen päätösten seurauksia. Perussyyhän on se, että tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotta saadaan raha riittämään itse toimintoihin. Edellinen hallitus toteutti hälyytyskeskusuudistuksen, postiuudistuksen, valtion aluehallinnon keventämisen ja muiden viranomaistehtävien tehostamisen ja yhdistämisen, minkä seurauksena esimerkiksi verovirastoja lakkautetaan ja poliisitointa supistetaan. Istuvan hallituksen synnit tiedetään hyvin, prikaati ja pakolaiskeskus, ja molemmat kohdistuvat Kontiolahteen. Hallituksen kehysriihi maaliskuun lopussa tulee pureutumaan uusiin säästökohteisiin ja rakenneuudistuksiin. Hallituksessa on hallinnonkehittämisen ministerityöryhmä ja alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä, sopii kysyä kuinka paljon siellä on käsitelty rakenneuudistuksia siitä näkökulmasta miten “uudistukset” eri alueita kohtelee. Onko mietitty sitä mitä valtion hallinnon loputon höylääminen aiheuttaa eri alueille, miten ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut ja minkätasoisina. Mittaansa enempää ei voi karsia esimerkiksi poliisin virkoja kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Kaikki suomalaiset eivät hoida paperiasioitaan verkossa eikä kaikki pääse myöskään kymmenien kilometrien päähän siirrettyihin palvelupisteisiin, kun julkista liikennettä ei ole. Nämä asiat on yksinkertaisesti hallituksen pöydissä pohdittava ennen päätösten tekemistä. Vastuu siitä, että alueellisten seurausten koordinaatiota todella tapahtuu on pääministeri Kataisella. Sosialidemokraattiset ministerit ovat siihen sitoutuneet.
Puolustusvoimauudistus söi Pohjois-Karjalan prikaatin, sitä ei sotilaiden mukaan tarvita Suomen sodanaikaisessa puolustuksessa. Tässä kohden jos missä olisi tarvittu tätä hallituksen sisäistä koordinaatiota. Puolustusvoimien tehtäväksi ei voine antaa poliittista arviota aluetaloudellista seurauksista, se olisi pitänyt tehdä hallituksessa, kun lopullisia lakkautuslistoja tehtiin. Tätä ei haluttu, vaan haluttiin toteuttaa uudistus vain puolustuspoliittisesta tavoitteesta käsin.
Kun näin on, on hallituksen kannettava vastuu niistä paikkakunnista ja alueista, jotka kärsivät eniten työpaikkamenetyksiä. Siis ihan pelkkää miinustamista ei maaliskuun lopun kehysriihi saa olla. Uusien työpaikkojen synnyttäminen Joensuun seutukunnalle vaatii riihikuivaa rahaa.
2 kommenttia

Kontiorannan lakkauttamisen jälkihoito hallituksen aktiivisten toimien kohteeksi

08.02.2012 16:59

Kontiorannan varuskunnan lakkautus oli pettymys. Vaikka päätösten julkisuuteen tulo on valaissut myös valmistelusta sen, että lakkautuslistat sellaisenaan ovat olleet jo pitkään toteuttamistaan vaille, pettymys on se, että aluetaloudelliset vaikutukset eivät lopulta päätökseen vaikuttaneet.
Työttömiksi jää pahimmillaan jopa 500 työntekijää kun mukaan lasketaan myös välilliset työpaikat. Valtiovallan on aktiivisesti lievennettävä  työttömyys- ja muita aluevaikutuksia. On perustettava hallintokunnat ylittävä kriisityöryhmä, jonka tehtävänä on käydä paikkakunnittain läpi se, millä tavalla uusia työpaikkoja voidaan synnyttää ja mitä valtion toimia alueella voidaan nykyisestään vahvistaa. Kontiolahdella myös rajavartioston toimintaa on kehitettävä. Luonnollisesti hallituksen on myös käytettävä koko muutosturvan keinovalikoima niiden työntekijöiden tukemiseksi, jotka jäävät kokonaan työtä vaille.
Hallituksen jo väläyttämä mahdollisuus käyttää äkillisen rakennemuutos alueen keinovalikoimaa on sinällään tervetullut avaus, mutta se ei pelkästään riitä. 
1 kommentti

Kunnille ja kuntalaisille sananvalta kuntauudistukseen

08.02.2012 16:54

Virkamiestyöryhmän kuntakartta on nähtävä vain pohjana keskustelulle kuntarajoista. Kuntarajoja tärkeämpää on laadukkaiden palvelujen tasa-arvoinen turvaaminen kaikille kaikkialla Suomessa. Joensuusta ensi tiistaina alkavan kuntien kuulemisen on oltava todellista ja niiden anti on analysoitava ja sisällytettävä mahdollisimman läpinäkyvästi ja selkeästi hallituksen loppulliseen esitykseen. SDP:n kanta on ja on ollut, että kuntien päiden yläpuolella ei tehdä pakkoliitoksia. Niinpä nyt Pohjois-Karjalaan virkamiestyönä esitetty kolmen kunnan malli  on  keskustelun alku eikä loppu.
Kuntauudistus on kuitenkin välttämätön toteuttaa vahvojen peruskuntien pohjalta, jotta hyvinvointipalvelut voidaan myös tulevaisuudessa turvata. Lähes jokaisessa kunnassa jo nyt on ongelmia erityisesti julkisten terveys- ja vanhuspalvelujen riittävyydessä ja saatavuudessa. Kuntien rakenneuudistuksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös rahoituksen uudistaminen, jotta tulevaisuuden kunnat selviävät suurista haasteistaan, joita ovat terveyserojen kasvun estäminen, vanhustenhuollon laatu ja terveyskeskusten toimivuus sekä laadukkaan päivähoidon ja perusopetuksen turvaaminen. Suurempi kuntakoko asettaa myös kysymyksiä nykyisen kaltaisen demokratiamallin toimivuudesta. Kaikkien näiden kysymysten on oltava avoimesti esillä kuntakuulemisessa.   
Kommentoi

1 2 3